-
Säbä! 

Tänään oli vain kolme (3) pelaajaa viikon toisessa sählyvuorossa 😱
 
Ehdotin, että rehdin kivi-sakset-paperi -turnauksen häviäjä joutuisi vetämään hikiset maalivahdin kamppeet niskaan, mutta pelitoverini kääntyivät demokraattisesti minua vastaan ja hävisin maalivahtiäänestyksen tuloksin 1-2.

Toivottavasti ensi kerralla osaan tarkentaa kameran.

Kypärä haisi meetvurstilta.

Kommentit

  1. Kultsipajalaiset4. marraskuuta 2020 klo 9.01

    Aivan uskomattomia torjuntoja! Laitatko kundin sähköpostiosoitteen tänne niin otan yhteyttä? T. maajoukkueen valmentaja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kultsipajalaiset4. marraskuuta 2020 klo 9.02

      Hups jotain bugaa kun näyttää nimenäni "Kultsipajalaiset" ? T. maajoukkueen valmentaja taas

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meitä ei niin vaan pysäytetä!

-
Kuva
Puurokorner Heräsin aamulla, enkä ollut väsynyt niin kuin yleensä. Olin innoissani aamuisesta puurotarjoilusta! Se tapahtui kultapajan takapihalla, ja oli syrjemmässä kuin ajattelinkaan. Spurkupuuroa!  Varovasti autojen taakse kurvattuani, takaa löytyi tarjoilut. Haistelin ilmaa, se ei ollut kovin kylmä, mutta tarpeeksi kylmä istuessani tunnin puuroilemassa. Varpaat jäätyivät.  Noh, mutta! Tarjolla oli teetä, kahvia, mutta minä ronkelina en juonut. Otin vain puuroa. Puuron lisäksi oli marjoja ja pähkinöitä ja mehukeittoa.  Pikkuhiljaa saimme seuraksi muitakin. Mukaan tuli koira joka nyrpisti nenäänsä puurolle.  Mut mä tykkäsin tästä puuroideasta. Ens kesää ootellessa kun taas päästään pajan kanssa oikeesti ulos tekee kaikkee! Talvella se tuppaa olemaan astetta ankeampaa. Mut ollaan silti oltu hengessä mukana. Meitä ei niin vaan pysäytetä! Vertsikkamiitti Jaa vertsikkamiitti tapahtui jälleen kerran kuten puuroilukin, ulkona. Itse saavuin pajan bussikortin kanssa paika...
Lue lisää

Seikkailu Pietarissa

-
Kuva
Reissussa osa yksi Saavuimme linja-autolla nevajoen ylittävälle sillalle. Pietari aukeni edessämme suurena. ihmettelin taloja, ne olivat kuin legopalikoista rakennettuja isoja rakennuksia. Kerroksia oli monta kymmentä, taloja oli vierekkäin kymmeniä ellei satoja. Silta jolla ylitimme jokea, oli kuin scifi elokuvasta, se oli korkea ja monta kilometriä pitkä. Alkujärkytys talojen suuruudesta helpottui saavuttuamme kaupunkiin ja katutasolle, mutta vielä kummasteletavaa edessä.  Ryhmämme kasaantui ulkona astuessamme lina-autosta. Homma otettiin haltuun ja pääsimmekin hyvässä yhteisymmärryksessä liikkumaan eteenpäin. Minua pelotti ja pelko olikin aiheellinen, sillä en koskaan ollut ollut niin suuressa kaupungissa.  Metro oli kummallinen paikka. Meidän piti kulkea läpi metallinpaljastimista. Edessämme oli vastassa vartjioita. Selvästi niin suuressa kaupungissa turvatoimet olivat tarpeen, vaikka harvoin siellä varmaan olikaan aseenkantavia ihmisi...
Lue lisää